Friday, May 11, 2007

Hyvät yritykset unohtuivat jonnekin vankilan ja fasistien kukistamisen välimaaastoon

Opiskelun täyteiseksi viikoksi suunniteltu viimeinen rutistus ennen Tanskan-ja Barcelonan-valloitusta onkin ollut täynnä kaikkea muuta paitsi opiskelua. Heti kun päättää olla menemättä baariin, löytää itsensä sieltä lähes päivittäin. Mutta kännin lisäksi olen löytänyt itseni vankilasta, indie-festareilta, Dostojevskin kotoa, veteraanien voitonparaatilta ja ajoittain myös kuntosalilta(!?).
Viime perjantaina venäjän opettaja Marina Nikolajevna vei meidät tutustumaan Dostojevskin vanhaan kotitaloon, jossa huippuhetkiä olivat kohtaaminen Dostojevskin vanhan hatun ja tupakka-askin kanssa. Ja vanha koira Fjodor oli naimisissa semi-suomalaisen Annan kanssa, joka oli alunperin sen pikakirjoittaja!
Sunnuntaina kulttuurielämykset jatkuivat sosiaalipornolla: luokkaretkellä mafia-proffan kanssa paikalliseen (yhä toimivaan) vankilaan. Sisään ei päässyt ilman passia, mutta mukana ei saanut olla kännykkää, kameraa tai mitään muutakaan elektronista laitetta. Tietty mä unohdin passin, ja mulla oli kaikki kielletyt laitteet ja johdot kieritetty ympäri kehoa. Mut kiva vartija, joka hoki "Suomi, suomi, suomi" päästi mut sisään kaikesta huolimatta. Sisällä vankilassa (joka muistutti Skattaa Helsingissä) oli vankien lisäksi kissoja (hiirien takia), kylmää, mutta ei haisevaa, kaappeja kuulusteluja venaaville vangeille, pienenpieniä sellejä ja itsemurhanestoverkkoja. Vangit veti röökiä pihalla kun me käppäiltiin ympäriinsä parin vartijan suojeluksessa. Kukaan ei huudellut rivouksia tai hävyttömyyksiä, ehkä ne on tottunut turistilaumoihin. Oli aika kivaa, mut oli kiva päästä poiskin sieltä. Samaista vankilaa katsoo olkansa yli vastarannalta Anna Ahmatova, jonka poika ja mies teljettiin Krestyn vankilaan Stalinin vainojen aikana. Ahmatova nimenomaan pyysi saada patsaansa vankilan lähelle, eikä millekään paraatipaikaille kaupungin keskustaan. Kaikki kiinnostuneet kiirehtikää, Suomen-rautatieaseman vieressä sijaitseva vankila aiotaan sulkea vuoden sisällä.
Vankilasta matka jatkui kuuntelemaan väkivaltaa. Jep, kuvassa esiintyvä bändi on ruotsalainen Sounds like Violence. Ihan näppärää rockia, kaverit oli vähän naamat, mut niin kunnon rokkareiden pitää ollakin. Venäläiset meni ihan villeiksi, kun ruotsalainen kaveri hoki vodka, spasiba, daa ja njet. Yleisöstä alkoi porukkaa non-stop kiipee lavalle ja hyppimään sieltä toisten päälle. Raivokasta energiaa.

Kuten kaikki Viron ja Venäjän patsaskiistaa seuranneet ovat saaneet selville, täällä viime viikko on ollut mieletöntä nationalismin nostatusta. Kuvassa marssitaan veteraanien kunniaksi Voiton päivänä 9.5. Tuli vähän vilu (ja flunssa) kun venattiin 2 tuntia veteraaneja kadun varressa, kun vanhojen setien askeleet eivät olleet niin rivakoita kuin olisin kuvitellut. Mukaan pääsivät Suuren isänmaallisen sodan (tunnetaan kavereiden kesken myös toisena maailmansotana) veteraanit, Tsetshenian ja Afganistanin sodan kaverit jätettiin kerjäämään metrovaunuihin. Aika valikoivaa toi sotamuistelu, hirveen romanttista oli se sota-aika joukkoviestimen välittämän kuvan perusteella. Pikkuvikoja, kuten Stalinin vainot ja 20 miljoonaa kuollutta neuvostokansalaista oli turha mainita sotaparaatien yhteydessä. Telkkari on ollut täynnä sotaelokuvia ja ohjelmia patsaista muissa maissa. Perusuutisaihe on ollut tyyliin"Näin hyvin kuubalaiset/puolalaiset/maltalaiset/nigerialaiset hoitavat puna-armeijan patsaita, toisin kuin..". Ja lehdissä on vähän neuvottu miten boikotoida virolaisia tuotteita, että näin.

6 comments:

Audio, Video, Disco said...

juu. toi nationalismi kukkii täälläki.. "kosovo itsenäistyy näiden viikkojen aikana" "kun kosovo itsenäistyy, kaikille on ruokaa, töitä ja rahaa" tälläsiä poliitikot tääl lupaa (faktoja kosovost: työttömyysprosentti n80%, koulutetun kosovolaisen peruspalkka on n.200€/kk, sähkönjakelu: Khöm juup,)
eli "kun" kosovo itsenäistyy ihan just, kaikki huolet häviää samassa hetkessä :D

Aino said...

Varsovassakin on ollut jotain polemiikkia neuvostomuistopatsaasta Pragassa. En tiedä halutaanko täälläkin siirtää se. Käytiin eilen kuitenkin katsomassa sitä: Keskellä perussetti ylöspäin kurkottavia riuskoja työläisiä, alhaalla nukkuvia (!?) sotilaita. Ai niin, ja säästyttiin ukkosmyrskyltä, koska kotimatka ratikassa kesti tismalleen saman ajan kuin myräkkä. Me kuivajalkaiset naureskeltiin ulkona vaakasuorassa sateessa juoksenteleville kiljuville kaupunkilaisille :)

Suvi said...

Voin sieluni silmin nähdä Venlan Grandan helteessä kietoutuneena Suomi-huiviin ja lätkäpaitaan:) Ota rauhassa, vaikka Suomi pääsikin finaaliin. Vois mennä vähän kadulle ilkkumaan venäläisille, häähäää.

muraa said...

mä yritin kattoo semifinaaleja ja pepe alko huutaa et onks se ny mikään ihme et täällä ei kukaan haluu mennä eurooppaan ku toi on tommosta.. mitä? pojalla on pointti hukassa, ei näil oo huumorintajua.

lähdin ostaan sitte maitoa kun en jaksanu kuunnella anti-euro-itkua pitempään ja missasin suomen esityksen. ai ollaan finaalissa? siistiä! katonkin sen hurrin kans tänään, ja lähdenkin nyt tarkistamaan intternetistä pääsikö ruotsi finaaliin.

Sohvi said...

Mää oon nyt koko viikon ollu tekemisessä natsiteemojen kanssa.
Ensin juttua varten ja sit oli kaks päivää (8h/päivä) kestänyt seminaari aiheesta. Täällä aihetta on kyllä pohdittu ja pohdittu ja pohdittu. Välillä tuli mieleen, että vähempikin riittäis, mutta toisaalta ehkä ei, kun uusnatseja kuitenkin varsin tuolla idän puolella on aikas paljon. .. Mut on siis tullut tutuksi toinen puoli tosta historiasta.

Mut moisten synkistelyjen jälkeen on hyvä lähteä katsomaan viisuja. Löysin baarin, jossa niitä näytetään. Jee! Mukaan tulee ainakin slovakialainen, puolalainen ja brasilialainen(!). Belgialainen tyttö nauraa mulle, kun vaahtoan viisuista. Ja sit joillain on toi sama asenne ku Pepellä. Ne missaa todellakin pointin.

Jääkiekosta voin ylpeillä vaan slovakeille. Mut on sekin jo jotain.

Suvi said...

Vanha ibitsa ja Heidin ja Aten biksit tulessa:

Aamulehti 12.5.

Tuomiokirkonkatu 34:ssä Tampereella syttyi lauantai-iltana kerrostalopalo. Koko Verkatehtaankadun kulmassa sijaitseva talo jouduttiin evakuoimaan.

Palosta tuli hälytys lauantai-iltana hieman ennen kahdeksaa. Se lähti todennäköisesti liikkeelle kolmannen kerroksen parvekkeelta.

Tuomiokirkonkatu 34:n katutasossa on liikehuoneistoja, ylemmissä kerroksissa yksityisasuntoja. Muun muassa matkatoimisto Kilroy ja valokuvaliike Kallioniemi sijaitsevat talossa.

A- ja B-raput jouduttiin evakuoimaan. Suurin osa asukkaista poistui kotoaan jo ennen kuin palokunta saapui paikalle.

Katutasossa pitää majaansa myös Tampereen Kuurojen Yhdistys ry, jonka tiloihin oli onnettomuushetkellä kokoontunut useita ihmisiä. Pelastuslaitos auttoi heitä poistumaan rakennuksesta.

Talossa

remontti

Seitsenkerroksisessa talossa on meneillään julkisivuremontti, mutta vielä ei tiedetä, liittyykö se jollain tavalla onnettomuuteen.

Kolmannen kerroksen parvekkeelta palo levisi ulkokautta ylöspäin A- ja B-rappuihin. Kuumuus särki ikkunat useista asunnoista. Yksityishuoneistot kärsivät myös savuvahinkoja ja pieniä palovahinkoja.

Asukkaat eivät lauantai-iltana voineet palata koteihinsa. Suurin osa heistä oli iltakymmeneen mennessä saanut majapaikan sukulaistensa tai ystäviensä luota.

Kukaan ei tiettävästi vahingoittunut onnettomuudessa. Palo saatiin sammutettua iltayhdeksän aikaan. Syttymissyytä ei tiedetä.