Friday, March 9, 2007

siesta ja mañana henkeä.


miksei kunnollisuutta ja yrittämistä voida palkita tässä maassa?
olin tapani mukaan eilen ulkona, ensin tapaksella kämppisten kanssa belgialaisessa baarissa jossa sai karikatyyrin (vas.) ittestään ku osti cocktailin (otettiin sitte kaikki piirrokset ittestämme koristaan meijän eteistä) ja jossa jokainen sai sydämen ja numeron rintaansa jotta voi lähetellä toisille viestejä amor-baarimikon välityksellä :D mä sain vain viestejä itse baarimikolta, mutta enni oli todella suosittu täydessä baarissa ja viestejä tippui hirveä määrä nroilta 11 ja 96. amor-leikkien jälkeen mentiin ennin kanssa tanssiin salsabaariin espanjalaisten kaiffareitten kanssa ja voi h i t t o ku espanjalaiset pojat osaa pyörittää! mierda. jos mä oon koskaan missään vaiheessa kuvitellu osaavani tanssia edes vähäsenkään niin ny karis neki pienet luulot pois! mut se hyvä puoli salsassa yms on, että usein riittää että poika osaa viedä - tanssi sujuu jotenkin kun vaan antautuu sen vietäväksi :) no pointti tässä koko jutussa oli kuitenkin se, että päätin tänä aamuna vaivautua kouluun klo 13 koska yritän olla kunnollinen opiskelija biletyksestä huolimatta. niinpä heräsin kaheltatoista muutaman tunnin yöunien jälkeen ja lähdin kohti koulua. kävelin lempireittiäni pitkin, joka vie muutaman nätin plazan ja katedraalin ohi. arvasin että jotain on vialla ku pääsin katedraalin viereen jossa mun lempipappa ja sen harmonikka yleensä soittaa mutrusuuna vanhoja biisejä. tänään pappaa ei kuitenkaan näkyny missään! voih. no kouluun pääsin kuitenkin perille hyvissä ajoin. sitten alkoi perinteinen odottelu johon täällä espanjassa saa tottua. paikalle oli eksyny muutama espanjalainenkin, innostuneena multimedian saloista. siinä sitten odoteltiin porukalla opettajaa puoli kahteen asti, jolloin joku neiti ilmestyy nurkan takaa huikkaamaan vaan että "ella no viene!" eli et opettaja ei oo tulossa.
jahas. loistavasti kulkee tää informaatio täällä ajallaan :D
netti on sitten toinen valituksen aihe tänään: ollaan odoteltu netinasentajaa jo kohta kuukausi tässä, mañana mañana henki voimistuu entisestään. onneksi mari tajusi hakkeroitua naapuri pedron verkkoon, joten ollaan joka päivä käytetty pedroa hyväksi :)
nyt on siesta-aika ja kaupunki hiljentyny. täällä siestan vaikutus on uskomattoman suuri! suurin osa kaupoista sulkee ovensa kahdelta ja avaa uudestaan viiden maissa. syy siihen on kuulemma se, että kesäisin täällä on hillittömän kuuma ja työntekeminen kuumimpaan aikana päivästä on mahdotonta (tekosyitä sanon mä :D). pikkuhiljaa alkaa myös oman elämän rytmi tottua tähän siestailuun ja odotteluun ja epävarmuuteen ja suuunnittelun puutteeseen... vaikka vaikeaa se on :D sen verran olen kuitenkin saanu suunniteltua että viikon päästä lähetään tyttöjen kans Valenciaan jossa on isot tulikekkerit, las Fallas. huomenna puolestaan mennään vaihtarikommuunin jättibileisiin joihin odotetaan n.100 henkeä. bilepainotteisesta tekstistä huolimatta, opiskelen kyllä kans, silloin kun opettajat ja mä ilmaantuvat paikalle ;) ma, ke ja pe iltaisin 18-20 kävelen toiselle puolelle katua upeaan modern language centreriin opiskelemaan espanjan kieltä uskomattoman hauskan ja sympaattisen opettajan johdolla. tasokokeen perusteella mut heitettiin edistyneiden ryhmään (alimpaan sellaiseen tosin) joten oon vähemmästäkin aika hukassa siellä mutta täytyy ottaa koko juttu haasteena. muut meijän ryhmäläisistä onkin opiskellu espanjaa 3-9vuotta... mutta varsinkin britit eivät vissiin suostu luopumaan omasta aksentistaan sitte millään. kai niillä on samanlainen tunneside siihen kuin puntaankin.
kovaa tarinointia taas tänään. oon niin laiska kirjoittaan tänne että ku alan kirjoittaa ni juttua riittäis vaikka loppuviikoksi. mutta yks juttu on vielä kerrottava tuosta mañana hengestä, nimittäin se että vaikka suurin osa asioista hoituu hieman epävarmasti mañana, on yksi asia varma: se ettei samaa ruokaa syödä enää seuraavana päivänä kuten me suomalaiset opiskelijat oomme tottuneet tekeen. asun kadun varrella joka on täynnä pieniä erikoiskauppoja jossa myydään vain tuoretta tavaraa: on kalakauppa, lihakauppa, monta leipomoa, MUNAkauppa, pari hedelmäkauppaa, you name it! ainoo joka puuttuu mun mielestä on maitokauppa mutta täällä ei tuota maitoa juoda samaan tahtiin kuin suomessa joten kai sen puute on ihan normaalia. oonkin ottanu ny tavaks käydä hakemassa päivittäin lähileipomosta tuoretta integral leipää (yhtä lähellä ruisleipää ku mandariini tosin) ja paljon hedelmiä ja vihanneksia fruteríasta. ja kaikki o tietysti halpaa ku makkara :) mut se ei muuta sitä faktaa että syön kyllä yhestä kokkaamastani ateriasta 3päivän ajan. se on syvällä veressä se :D
nyt hedelmien ja läksyjen kimppuun!
venla aka bella (vääntyny siksi täällä epsanjassa)

3 comments:

Anana said...

terveisiä suunnitelmataloudesta! tai no ei ihan, mut joo täällä pitää suunitella kaikki, jos haluaa et rahat riittää ja muutenkin. ja suunnitelmat pitää aina :D helppoa kuin makkara

muraa said...

vitsi ois täälläki noit pikkukauppoi... meillä ruoka on edelleen pahaa ja kallista! huudeilla on vaan yks hedelmäkauppa (kallis ja paska) ja yks teurastajien kauppa joka on kallis mut ystävällinen ja liha on tuoretta! liha!

yritän taas päästä loggautuun ja kirjottaan mut duskin doimii. sit lähen ostaan taas miljoonan dollarin ruokaa. yhy

Aino said...

Italialaiset pojat puolestaan eivät automaattisesti osaa tanssia. Andrea ei ainakaan erottanut salsaa valssista. Saksalaisten lantion liikkuvuudesta en sanokaan sitten enää mitään. Pidä kivaa Venla!