Monday, January 29, 2007

ranskalaisten parvekkeiden ja pienten ihmisten luvatussa maassa.


tytöt osti liput kolmelta eri tiskiltä ja hyppäs kahessa eri toimistossa sanomassa montpellier, si? ja sai käteensä loppujen lopuksi BOARDING PASSin linja-autoa varten, ja sitte mentiin ranskaan. bussissa oli meidän kahden blondin turistin lisäksi 1 maailman korkeimmilla koroilla kävellyt tumma nainen joka näytti vähä janet jacksonilta (niinku kaikki tummat naiset) ja sitte yks pukuinen mies joka oli sekasikiö (varmaan aasiasta) ja ainaki neljä muuta (miehiä jokka halus jutella koko ajan kahvista). rajalla tapahtuikin sitten jänniä ku 3 passintarkastajasetää kipus bussin kyytiin ja alkoi jutteleen meille mukavia ja vähemmän mukavia sekasikiölle ja kappas vain, hänpä ei jatkanutkaan matkaa enää ranskaan asti. laiton siirtolainen tapahtui. kaikkea sitä matkustaessa pääseekin todistamaan, vallan jännää.

perillä oli meitä odottamassa ruma linja-autoasema ja täydet roskikset. aateltiin et ompas karua ja rumaa. mut ei ollukkaan, niin se ulkonäkö vaan pettää. aluks. kaksi pientä miestä tuli meitä vastaan ja ohjasi meidät mc donaldsiin jossa pääsimme harjoittaan ranskan kielen taitojamme. tästä tulikin viikonlopun kantava läppä: oú sont les toilettes, pourquoi pas? ja te jotka ette tajua sitä niin hankkikaa sanakirja. ilta vietettiin autenttisessa ranskalaissynttäriseurueessa autenttisessa ranskalaispastaravintolassa autenttisella ranskalaiskujalla. kuva ylhäällä. siellä opittiin autenttisia (kauniita?) ranskalaisia yhteislauluja ja täytyy myöntää että ranskalaismiehet ovat koostaan ja lacosten neulepaidoistaan huolimatta kovaäänisiä.

lauantaiaamuna meidät herätettiin pullantuoksulla. tai oikeestaan siellä tuoksu sokeri ja rasva jota meille myös tarjottiin sänkyyn monessa muodossa aamupalaksi, ihan kuin prinsessoille: oli suklaaleipää, suklaapullaa, pähkinäsuklaatahnaa, kaakaota, voita, patonkia, sokeria, omenaleivoksia. me ei ymmärretä yhteyttä tällasen aamiaisen ja nutella-addiktion sekä pienten ranskalaisten miesten välillä. päivällä kierrettiin kaupunkia ja venla keräili ranskalaisia parvekkeita kamerallaan. illalla juhlittiin Sirkuksessa (maailman savuisin baari venlan mielestä. lotta tykkäs paikallisista kameleista eikä ymmärtänyt et miks bileet loppuu yhdeltä vaikka silloin niiden kuuluisi vasta alkaa?!).

sunnuntaina ajeltiin ympäri merenrantaa ja liikenneympyröitä ja mummoja ja pappoja joita Sete oli pullollaan. Syötiin kanaalin rannalla krepejä ja naapuripöydän pappa ihaili venlan kameraa (papat, venla ja kamera huoh). Illalla syötiin munakasta ja 2 salaatinlehteä ja juotiin viiniä ja juoruttiin tai siis muisteltiin lämpimässä hengessä viime vuoden erasmuksia ja ah lapinkaarta. mukana menossa oli laurent, gabriel, franck, benjamin, fabienne sekä me.
ja blahblahblah kuten eräs viisas kirjailija kerran jos toisenkin sanoi.

tänään tultiin pikaexpressbussilla nopsaa takaisin barcelonaan ja seikkailtiin. nyt odotellaan että lotan perhe tulee kotiin ja keksitään tekemistä.

4 comments:

Anana said...

häh. mitä ihmettä te teitte siellä??häh. musta on niin tullut vaihtari..meillä on vaan dinnereitä ja ihmebileitä koko ajan.. huoh. ja intercultural communications alkaa huomenna. musta tulee venla.

Anonymous said...

Oih, ihana lukea teistä ja ihmisistä, ranskalaisista pojista ja lotan kommuunikasasta.. Helliä halauksia!! Yksi pala ibitsaa sai juuri netin sveitsiläiseen chaletiinsa ja uhkuu intoa myös avatakseen omaa blogiaan. Pian, ehkä. Kuulette musta vielä. Verbierissä elämä on kivaa. Hullua. En olisi uskonut voivani nauttia työnteosta näin kovasti, oon löytänyt kutsumusammattini. Skioppaasta on tullut pubiopas. Polvesta imettiin tänään nesteet ulos. Kohta pääsee hiihtään.

Anonymous said...

Minä luulin, että sinä Venla lähdit Espanjaan, joten miten ihmeessä koko kertomus olikin Ranskasta.
Täällä Käläviällä pakkanen paukkuu ja aurinko paistaa.Kohta on kevät..jippii. Ei yhtään haittaa, kun mennään kesää kohti kovalla kyydillä.
Terveisin Äitee

Anonymous said...

Venla! Täällä istun sinun vanhan koneesi ääressä ja se pelaa ihan hyvin. Nyt on siis meillä kaikilla kolmella täällä kotona oma tietokone. Tämä minun (ent.sinun)on varmaan jo melkein yhtä vanha kuin sinä ????
On kuitenkin mukava, kun voi kirjoitella ja olla netissä silloin kuin haluaa. Sellaista tilannetta ei ole tullut vastaan ennenkuin nyt. Joten kiitos, kun toit koneesi tänne, eikä kierrätyskeskukseen.Tai tämä olkoon Hakunnin kierrätyslaitos.Täältä lähtee tavaraa ja palautuu jostain kumman syystä. Kello on melkein 12 yöllä ja aaamulla töihin. Joten kauniita unia.(Pakkasta ulkona -25).